paraati.gif (2229 bytes)vs_ala.gif (629 bytes)

Mannerheim saapumassa Runebergin patsaalle ohimarssia vastaanottamaan


Helsingissä järjestettiin 16. 5. 1918 suuri voitonparaati vapaussodan päättymisen kunniaksi. Paraatin poliittinen päätarkoitus oli muodostaa kotimainen vastapaino saksalaisten vaikutusvallalle. Kun saksalaiset joukot olivat huhtikuussa vallanneet Helsingin Etelä-Suomen valkoiset olivat osoittaneet niille kiitollisuuttaan runsain mitoin. Helsingin asukkaille haluttiin antaa nähtäväksi kotimainen sotajoukko. Samalla Mannerheim halusi muistuttaa, että tämä oma armeija oli sodan ratkaissut.

Paraatilla oli myös strateginen tarkoitus. Mannerheim varautui sotatoimien syttymiseen Karjalan kannaksella Venäjää vastaan. Suurin osa Länsiarmeijasta saatiin keskitetyksi Helsinkiin, josta sen siirtäminen rautateitse itärajalle olisi ollut suhteellisen helppoa. Itäarmeijasta tuotiin Helsingin paraatiin vain yksittäisiä komppanioita tai pataljoonia, ikäänkuin malliksi. Joukkojen keskitys osoittautui sitten turhaksi, koska Saksa esti vihollisuuksien syntymisen Karjalan kannaksella. Valkoinen armeija otettiin Helsingissä vastaan monin suosionosoituksin.

 

Paraati koostui marssista kaupunkiin, katselmuksesta ja ohimarssista. Mukana oli 12 000 miestä. Tulomarssia tahditti viisi erillistä soittokuntaa ja joukkojen omia soittokuntia.

 

Valkoisen armeijan marssi kaupunkiin alkoi Töölöstä, nykyistä Mannerheimintietä nykyisten Pallokentän, Stadionin ja Eläintarhan urheilukentän ja entisen Pasilan aseman ympäristöistä. Ylipäällikkö ja hänen esikuntansa ratsastivat kärjessä; muut joukot oli ryhmitelty Länsiarmeijan komentajan Wetzerin, Karjalan armeijakunnan esikunnan, eversti Hjalmarsonin esikunnan ja kenraalimajuri Linderin Savon Ryhmän esikunnan johtamiin jalkaväkiosiin. Perässä seurasi tykistöä, rakuunoita (Uudenmaan rakuunarykmentti) ja ratsujääkäreitä. Tampereen valloitukseen osallistuneet joukot kantoivat tunnuksena päähineen vasemmalla puolella kuusenhavua. Paraatia varten talonpoikaisarmeija oli pyritty vaatettamaan ainakin rykmentittäin yhdenmukaisesti, mutta kirjavuutta pukeutumisessa oli melkoisesti.

Helsingin sotilaskäskynhaltija Theslöf ja pormestari J. von Haartman ottivat vastaan ylipäällikön Läntisen Heikinkadun (Mannerheimintie) päässä, lähellä paikkaa, jossa nykyisin on Mannerheimin ratsastajapatsas. Tulomarssi jatkui pitkin Läntistä Heikinkatua, Pohjoisesplanadia ja Unioninkatua Senaatintorille. Joukoista vain kärki marssi Senaatintorille, muut osastot jatkoivat marssia Kauppatorille, Katajanokalle ja Kruununhakaan odottamaan. Katujen varsilla ja yllä liehui punakeltaisia leijonalippuja ja sinivalkoisia vaakaraitaisia lippuja, jotka oli saatu aikaan repimällä Venäjän kolmivärisestä trikolorista punainen väri pois (Suomen lippu).

paraa51.jpg (2759 bytes)  para11.jpg (2748 bytes)

Senaatin puheenjohtajan ja ylipäällikön suorittaman joukkojen katselmuksen yhteydessä ylipäällikkö ilmoitti, että läsnä olevat joukot olivat saaneet kunnianimen Suomen Valkoinen kaarti, Kaartin jääkärirykmentti ja Karjalan kaartinrykmentti. Valkoiseen kaartiin piti osina kuulua Lapuan, Vöyrin ja Vaasan kaartien.

Nikolainkirkossa (myöh. Suurkirkko ja myöh. Tuomiokirkko) pidetyn juhlajumalanpalveluksen jälkeen Mannerheim ja hallituksen edustajat ottivat Runebergin patsaan luona Pohjoisesplanadilla vastaan paraatijoukkojen ohimarssin. Erityistä suosiota saivat osakseen jääkärien kärkiryhmä - kärjessä Libaussa 13.2. 1918 vihitty jääkärilippu - ja Aarne Sihvon johtama Karjalan armeijakunnan esikunta. Myös Ruotsalainen prikaati oli näkyvästi esillä.

 

  

Paraatipäivä, 16.5., oli Sotaväen lippujuhlapäivä aina vuoteen 1942 asti ja vuoteen 1939 asti tuona päivänä järjestettiin paraati.

Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius  | Martin Wetzer | Harald Hjalmarson | Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat | Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni | Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff  | Aarne Sihvo | Rudolf Walden  |   Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero

Etusivulle

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU