sotilas.gif (1743 bytes)

Lützenissä 5.11.1932 Mannerheim, Reichswehrin päällikkö kenr. von Hammerstein-Equord ja  Ruotsin kruununprinssi


Mannerheimilla oli kaiken aikaa myös kannattajia, jotka pyrkivät nostamaan hänet tasavallan tai armeijan johtoon.


Mannerheim kannatti kommunisminvastaisen Lapuanliikkeen päämääriä (Sivu Oulun kaupungin palvelimella), mutta kieltäytyi asettumasta liikkeen johtoon. P.E. Svinhufvud pyysi presidentiksi tultuaan Mannerheimin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi (1931-1939).

Mannerheimin johdolla puolustusneuvosto kehitti Suomen sotateollisuutta. Hän järjesti kampanjoita lisätäkseen yleisen mielipiteen puolustusmyönteisyyttä, hän tuki pohjoismaista suuntausta ulkopolitiikassa ja pyrki yhteistyöhön Ruotsin kanssa, mm. Ahvenanmaan puolustamiseksi ja asetuotannon kehittämisessä. Suomen puolustus ei kuitenkaan lujittunut Mannerheimin toivomalla tavalla.

Talvisodan edellä Mannerheim olisi halunnut tehdä Neuvostoliitolle myönnytyksiä, jotta Suomi olisi ehtinyt varustautua. Hänen ehdotuksestaan Suomessa toimeenpantiin lokakuussa 1939 hiljainen liikekannallepano Ylimääräisten harjoitusten muodossa. Tässä yhteydessä hänestä 17.10. tuli salaisella asetuksella puolustusvoimien komentaja. Mannerheim kritikoi hallituksen optimismia ja uhkasi erota tehtävistään, mutta puna-armeijan sitten hyökättyä hän suostui 30.11.1939 ryhtymään ylipäälliköksi.


Lützenissä 5.11.1932 Mannerheim, Ruotsin kruununprinssipari ja Reichswehrin päällikkö kenr. von Hammerstein-Equord Tampereella 2.4.1933Puolustusneuvosto 1937

 Presidentti Kallio ja Mannerheim 1930- luvullaSantahaminassa 1935

Vuorineuvos Serlachiuksen luona Mäntässä 1938     Puolustusministeri Juho Niukkanen ja Mannerheim 1939Sassiniemen lautatarhan tulipalo Mäntässä 10.7.1938

 

Hermann Göring

Etusivulle

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU