vs_ala.gif (629 bytes)

Lujan hallitusvallan kannattajat: Mannerheim ja von der Goltz


Vapaussodan päättyessä suomalaiseen yhteiskuntaan levisi kuninkaanvaltaa kannattava virtaus.


Kapina oli herättänyt ajatuksen, että kansanvalta tarvitsisi vakautensa tueksi pysyvyyttä lujittavan kuningasvallan. Vastaavasti hallituspiireissä sai valtaa ajatus, että monarkia voisi vahvistaa Saksan tukea.

Valtiomuotokeskustelussa epäiltiin Mannerheimin pyrkivän vahvistamaan kuningaspyrkimyksiä ja jopa omaa  itsekin pyrkimyksiä hallitusvallan kaappaamiseen.

Suuren paraatin 16.5. 1918 yhteydessä senaatille pitämässään puheessa Mannerheim sanoi mm.:

"Armeija pitää oikeutenaan avoimesti lausua toivomuksenaan, että moisten olojen [kansalaissotaan johtaneen tilanteen] uudistumisen välttämiseksi annetaan takeita, luomalla yhteiskuntajärjestys ja hallitusvalta, jotka ainaiseksi suojaavat meitä uudelta samanlaiselta hirmukaudelta, jolta maamme on juuri pelastunut. Armeija pitää tältä varalta ainoana takeena sitä, että Suomen valtiolaivan peräsin uskotaan lujiin käsiin, joihin eivät puoluekinat ylety ja joiden ei ole tarvis kompromisseja tehdä, pilkkahinnasta kaupitella hallitusvaltaa."

Lausuma aiheutti lehdistössä voimakkaita jälkimaininkeja. Se tulkittiin kannanotoksi monarkian puolesta ja eduskuntavaltaista hallitusmuotoa vastaan. Mannerheimin pelättiin suorittavan armeijan avulla vallankaappauksen, mutta mitään todisteita tämäntyyppisistä suunnitelmista ei ole, joskin monarkistismieliset tyytymättömät halusivat käyttää armeijan epäkohtia aseina valtiomuototaistelussa.

Valtionhoitajana ollessaan, monarkiakaavailujen luhistuttua syksyllä 1918, Mannerheim kesällä 1919 eräiden samoja ulkopoliittisia päämääriä ajaneiden kannattajiensa houkutuksista huolimatta vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon.

Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius  | Martin Wetzer | Harald Hjalmarson | Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat | Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni | Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff  | Aarne Sihvo | Rudolf Walden  |   Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero

Etusivulle

ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU