Mannerheimin vaakuna oli vapaaherrallisen Mannerheim-suvun vaakuna
Sen keskuksessa oli sydänkilpenä vuonna 1693 aateloidun Augustin Mannerheimin vaakuna, jossa oli kuusi ruutu-kuviota. Vapaaherralliseen säätyyn ylentämisen myötä vaakunaan liitettiin 1768 neljä lohkoa, joiden kuviot ovat peräisin kahden ensimmäisen vapaaherran joukko-osastoista ja heidän puolisoidensa sukuvaakunoista. Ensimmäisessä lohkossa on kaksi Taalainmaan vaakunalippua, alimmaisessa tykistön tunnukset (ristissä olevat tykit ja neljä kuulaa), vasemmassa Funck-suvun vaakunan malmivuori ja tähti ja oikeassa Söderhjelm-suvun vaakunan linnoitus ja kaksi tähteä.
Ruotsin Serafiimi- ja Tanskan Elefanttiritarikuntien kunniamerkit, jotka Mannerheim sai vuonna 1919 vastaanottaa, edellyttivät kantajaltaan vaakunan ja erityisen tunnuslauseen. Vuonna 1922 Mannerheim valitsi tunnuslauseekseen: Candida pro causa ense candido (Puhtain asein puhtaan asian puolesta). Mannerheim käytti tunnuskuvionaan monogrammin ja tunnuslauseen yhdistelmää mieluummin tai ainakin yleisemmin kuin vaakunaa.
Nimi | Lippujuhla | Ystävät | Hautajaiset | Aatemaailma | Kieli | Symboli | Tunnusmerkit |
ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU